Mantelieksperimentit jatkuvat. (Kuin myös aikoja sitten lupailemani mantelittoman ja pähkinättömän kakun kehitystyö! Hitaasti mutta varmasti.)
Viimeisimmän maitoerän valmistin tavallisista, kuorituista markettimanteleista. Lopputulos ei ollut läheskään niin aromaattinen kuin marcona-manteleita käyttäessäni, ja muutenkin kohtasin lieviä vastoinkäymisiä: jääkaapissa seisoessaan mantelimaito kerrostui niin, että pinnalla oli lopulta pari senttiä ehtaa rasvaa.
Tässä kohtaa vika ei tosin tainnut olla manteleissa vaan minussa. Maitoa kun ei kannata unohtua blendailemaan ihan minuuttitolkulla, mikäli mielii välttää rasvan erottumisen ja tuottaa tasalaatuista juomaa. Toki lipsahduksetkaan eivät suoranaisesti enteile maailmanloppua: kerrostumisongelmasta selviää yksinkertaisesti ravistamalla säilytysastiaa tai viimeistään huristelemalla maidosta smoothieta.
Sitä paitsi se siitä aiemmin siivilöity ylijäämämassa on joka tapauksessa varsin käyttökelpoista!

Löysin Keittiökameleontista innoituksen eräänlaisiin banaanikekseihin, joissa varsinaiset pähkinät saattoi hyvin korvata valmiilla mantelimössöllä. Uunikin oli tällä kertaa ihan toimiva kuivurin vastike, mitä nyt että sen työllistäminen kellon ympäri alkoi hieman kolkutella omaatuntoa. Sähköasioihin perehtynyt isäni kuitenkin valaisi uunin kuluttavan sähköä lähinnä vain silloin, kun termostaatti sitä lämmittää – eli murto-osan koko käyttöajasta.
Voinen taas nukkua yöni rauhassa.

Banaanikeksit
(10 kämmenpohjan kokoista keksiä)
3 dl mantelimaidon valmistuksesta jäänyttä, kuivaksi puristeltua kuitua
2 pientä, kypsää banaania
kourallinen rusinoita tai silputtuja taateleita
1 tl kanelia
½ tl kardemummaa
½ tl vaniljajauhetta
ripaus laatusuolaa
Jos omistat monitoimikoneen, työstä ainekset sillä tasaiseksi taikinaksi. Jos et, käytä suosiolla perunasurvinta eli tömppää – tehosekoittimella homma menee todistetusti aika vaikeaksi.
Taputtele taikinasta kämmenten välissä pyöreitä, noin sentin paksuisia keksejä. Kuivata noin 12 tuntia kuivurissa tai leivinpaperin päällä 40-asteisessa uunissa luukku raollaan. Puolivälissä keksit kannattaa kääntää ympäri, jotta molemmat puolet kuivuvat tasaisesti.
Banaanikeksit ovat jo sellaisenaan hyviä ja mukavan meheviä, mutta jokin kiva levitekin näihin varmaan sopisi. Ehdotuksia otetaan vastaan!
Oih, nam! Katsoin ensin, että siinähän on herkullisia pieniä pannukakkuja :)
VastaaPoistaHihi, joo, voisihan nuo jättää vähän pehmoisemmiksi ja syödä ihan haarukalla ja veitsellä vaikka cashewkerman kanssa! :) Ja/tai vaahterasiirapin, omnom...
Poistanäyttää tosiaan tummiksi paistetuilta pikkupannareita. Kuulostaa mielenkiintoiselta ohjeelta ja varsinkin, kun näitä mantelimössön kulutusvinkkejä ei ole koskaan liikaa. Minullakin tosin hirvittää tuo kuivattelun sähkönkulutus :/
VastaaPoistaTaas lisäys testattavien reseptien listalle. Miten mää ehin kokeilla näitä kaikkia hyviä!
VastaaPoistaHyvä tietää, ettei uunissa kuivattaminen ole niin superpaha juttu.
Kiva jos tykkäätte! :)
VastaaPoistaJa juu, kyllä se kunnon ajan- ja lämpötilansäädöllä varustettu kuivuri olisi tietty kova sana: sähköähän sekin toki vie, mutta mieltäisin sen silti tehokkaammaksi keinoksi kuin kokonaisen uunin lämmittämisen 10 keksiä varten... Mutta joo, uuniin on tällä erää tyytyminen. Tosiaan kuitenkin ihan kiva, ettei nämä 12-tuntiset uunisessiot ihan niin pahoja ole kuin miltä kuulostaa... :)
Blogissani on sinulle tunnustus :)
VastaaPoistaTulee tosiaan pannarit mieleen! Kuulostaa kyllä taas hyvältä ohjeelta. (:
VastaaPoistaMie en vain ikinä raski/viitti alkaa lämmittään uunia tuntikaupalla kuivatteluja varten. Tuntuu vähän energiatehottomalta. Kuivuriki on niin iso laitos, että en ole tullu hankkineeksi. Vois kyllä harkita, niin moneen tarkoitukseen sitä vois kuitenki hyödyntää.
Blogistani löytyy muuten pieniä terveisiä sullekin. (:
Söpöt keksit! Kuivurieksperimentit ovat itsellä olleet vähän tauolla mutta huristelu jatkuu, kunhan universumi putkauttaa vähän kiireetöntä keittiössäpuuhasteluaikaa. Nyt on uusieen projektien kanssa kädet täynnä puuhaa ja hyvä niin! :)
VastaaPoistaPhuuh, oon ollut kirjoittamassa tänne jo monta päivää, mutta josko nyt saisin kans kommentoitua. Harmittavasti tämä parisuhteilu rajoittaa netissä roikkumista :D
VastaaPoistaKiitos hurjasti tunnustuksista! En ehkä lähde jakamaan niitä eteenpäin, kun muutenkin on jo pari meemipostausta rästissä, mutta olen otettu. Ja kiitos itsellenne inspiraatiosta! Paulan minttusuklaakakku menee ehdottomasti testiin, ja vielä jos joskus olisin keittiössä yhtä tuottelias kuin Helmi... :)
Ja odotan mielenkiinnolla raportteja Jutan puuhista! Nyt olen tosiaan melkoisella varmuudella seuraavan Ravintolapäivän aikaan Helsingissä, eli jos joku projektisi liittyy silloin siihen, tulen tällä kertaa ehdottomasti vähintäänkin syömään :D